ME Lansa Institutu Nasionál Siénsia no Teknolojia

Tan-ba iha dezafiu, problema Rekursu Umanu atu jere instituisaun estadu sira, maka estadu ejiji Ministériu Edukasaun tenki harii instituisaun ida ne’e atu, rezolve halo jestaun di’ak, no oinsa maka atu hamosu estrutura ne’ebé maka efisiénsia maka’as atu fó resposta ezijensia estadu ninian liu husi instituisaun sira.
Lia hirak ne’e hato’o husi Vise Primeru Ministru, Fernando Lasama de Araujo, atual Ministru Edukasaun foin lalais ne’e iha serimónia lansamentu Institutu Nasional Siénsia no Teknolojia Salaun konvensaun Municipal Dili.
Nia realsa liu tan katak, ho onra bo’ot ida ba ita hotu, tan-ba ita bele halo lansamentu ba Institutu Nasional ida ne’e.
Programa Governu ninian hanesan Ministru Edukasaun hateten, iha nia deskursu katak, estimula ona hodi Institutu Nasional Siénsia no Teknolojia, ne’e hanesan instrumentu ida ne’ebé maka estadu no governu liu husi V governu konstituisional tenki hamosu atu fó resposta ba planeamentu.
Programa ba oin ita hakarak atu partisipa iha komunidade global, ida ne’ebé maka pasu balun ita hamosu ona iha simeiria CPLP ninian, ita deklara katak Dili sei sai sidade siénsia teknolojia. Ho ida ne’e parabens ba Senhor Ministru, Senhor vise ministru no bá Ministériu Edukasaun tomak.
Iha loron ida ne’e dia 22 de Outubru de 2014 ita halo lansamentu, no saida maka ita deklara hamutuk maluk sira husi nasaun Membru CPLP, iha fulan Julhu kotuk liu ba.
Ita aposta iha Siénsia no Teknolojia, dalan seluk tan laiha, úniku iha dalan maka ita investe iha Rekursu umanu.
Komplikadu tan-ba realidade husi Area ida ne’e mak komplikadu duni, no saida maka komplikadu liu tan, problema Rekursu umanu.
Ho oportunidade ida ne’e, hau hato’o nafatin hau nia pedidu ba timoroan ida-idak maka deside nia a’an involve iha estrutura estadu ninian, atu rezumu responsabilidade ho sentimentu ne’ebé la’os hanesan Timoroan, no resposável ne’ebé hau koalia.
Teknolojia tenki dezenvolvidu iha ita nia rai Timor, siénsia tenki la’o,Timoroan tenki iha kapasidade atu hamosu Inovasaun iha Teknolojia, tenki iha matenek atu dezenvolve Teknolojia, ne’ebé dezafiu mai ita, bo’ot teb-tebes.
Ita hakarak atu hala’o Dezenvolvimentu ne’ebé di’ak, no iha kompetitivu, no fó liu vantajen ba ita nia povu.
Hau hanoin hamosu Institutu Nasional Siénsia no Teknologia iha area Edukasaun ninian, hau nia Sentimentu orgullu hanesan Sidadaun, hanesan Vise, Primeiru Ministru ne’ebé maka tuir lei orgánika V Governu konstitusional, atu la’o tuir Superviziona no akompanha ho Ministériu Edukasaun, Ministériu Solidaridade Sosial, Ministériu Saude, Sefope, Juventude Desportu, Sekretaria Estadu Promasaun Igulidade, dejeja ho susesu barak, no dejeja ho matenek barak.
Ba superintendente Edukasaun sira hotu, bainhira hau la’o ba mai, hau rona ema barak koalia dehan Edukasaun mak abut ba buat hotu-hotu, ema dehan iha Edukasaun nia laran husi hau to’o imi hotu dehan iha nepotismu, halo buat ruma, haree ba Familia sira, kolega sira, Partidu. Ne’e hanesan ema soe boatus de’it hau agradese, karik buat ida hanesan ne’e Edukasaun maka tenki sai hanesan naroman ba area hotu-hotu, Edukasaun mak abut ba sidadania, ne’ebé tenta hakalma aan, hadia aan.
Iha konsellu Ministru, ministru hotu tuir reuniaun, Primeiru Ministru rasik siak, wainhira rona dehan merenda eskolár la’o ladun diak, tamba iha buat barak maka akontese iha Eskola Munisipiu sira.
Entretantu, eis Vise Primeiru Ministru molok hakotu nia diskursu, nia husu ba Inspetur distritu sira no Inspetur Jeral iha Ministériu Edukasaun nian atu serbisu didiak, no bainhira hasoru dezafiu ruma, maka tenki hasoru ho ulun malirin.
